Jatkuvuudenhallinta osa 5: Kuka sammutti valot?

Jatkuvuudenhallinta osa 5: Kuka sammutti valot?

Valtaosan jatkuvuudenhallinnan hankkeista olen vetänyt viisivaiheisen raamin mukaisesti: analysointi, strategia, toteutus, kouluttaminen ja harjoittelu. Harjoittelun tärkeyttä ei mitenkään voi korostaa tarpeeksi. Olet juuri niin hyvä kun viimeisin harjoituksesi osoittaa ja harjoittelua lisäämällä voit kehittyä merkittävästi.

Simuloitu harjoitus on tyypillisesti ensimmäinen harjoitusmuoto. Simuloitu tilanne on kuvitteellinen mutta realistinen yrityksen toiminnan kannalta. Kokenut harjoituksen vetäjä saa simuloinnit tuntumaan mielekkäiltä ja innostavilta. Yrityksellä on uunituore jatkuvuussuunnitelma ja henkilökunta on koulutettu. On aika harjoitella ja testata suunnitelman toimivuus. Kyseessä ei ole testi, kuinka kohderyhmä selviää tilanteesta improvisoimalla, vaan jokaisen toiminnan ja päätöksen tulee tukeutua suunnitelmaan. Esimerkki harjoituslokista: “Kello 14:20 soitimme yrityksen kriisinhallinta ryhmälle. Viite: jatkuvuussuunnitelma, kappale 7.”. Simuloitu harjoitus sopii hyvin todentamaan kuinka hyvin edellinen vaihe, koulutus, on onnistunut. Simuloinnin sopivat hyvin testaamaan myös esimerkiksi kommunikointisuunnitelman palvelunestohyökkäyksen kohdatessa.

Tekninen harjoitus sisältää konkreettista tekemistä. Usein johdan harjoituksen aloittamalla simuloidulla tilanteella, joka sitten harjoituksen edetessä kehittyy tekniseksi harjoitteeksi. Eniten käytetty ja yksi hyödyllisimmistä harjoitteista on testata kyky palautua tiedon tuhoutumisesta. Harjoitus lisää henkilökunnan itseluottamusta ja parantaa stressinsietokykyä. Kukapa haluaisi palauttaa suuria datamassoja ja parsia tietokantaa toimintakuntoon ensimmäistä kertaa tosipaikan edessä. Varmuuskopion toiminta, varajärjestelmän käynnistys ja tuotantolinjan korjaus ovat erinomaisia teknisiä harjoituksia. Suunnitteletteko työskentelevänne kotitoimistolta, kun toimitilat ovat kiinni esimerkiksi vesivahingon takia? Laittakaa kaikki kotiin töihin pariksi päiväksi ja testatkaa kestääkö IT-infrastruktuurinne moninkertaisen kuormituksen ja toimiiko kaikki oletetusti.

Yllätysharjoitus on harjoitusten raskaansarjan mestari. Muistan yhä ensimmäisen yllätysharjoituksen, johon osallistuin. Walesin yliopiston asuntolahenkilökunta testasi hätäpoistumisen toimintaa aamu kolmelta, jolloin heräsin kahdeksan neliön huoneessani olevan palotorven päätähuimaavaan ääneen. Silloin harjoitus lähinnä ärsytti, mutta olen ymmärtänyt sen arvon jälkikäteen. Nimensä mukaisesti harjoitus valmistellaan etukäteen, mutta siitä ei kerrota harjoituksen kohderyhmälle. Kokenutkin harjoituksen johtaja tuntee perhosia vatsanpohjassa h-hetken lähestyessä. Ilmassa on tiivis sekoitus jännitystä, uteliaisuutta ja kenties vähän pelkoakin – on aika sammuttaa tuotantolaitos. Sähköt katkaistaan. Kestääkö UPS-järjestelmä? Käynnistyykö varavoimageneraattori? Miten kävi tuotantolinjaa ohjaavalle tietojärjestelmälle? Onko tiloissa riittävä hätävalaistus vai operoidaanko pilkkopimeässä? Panikoiko henkilökunta? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus harjoituksen edetessä ja luottamus varotoimiin lisääntyy. Havaitut ongelmat korjataan pikaisesti harjoituksen jälkeen. Uhkarohkeasti yllätysharjoituksiin ei pidä lähteä. Yrityksesi pitää olla valmis ja keskivertoa selvästi kokeneempi jatkuvuudenhallinnassa.

Harjoitusraportti kokoaa yhteen harjoituslokien havainnot harjoitustyypistä riippumatta ja koostaa niistä korjattavien asioiden listan. Harjoitus on onnistunut kun virheitä löydetään tai oivalletaan yksinkertaisempia tapoja palauttaa liiketoiminta ennalleen.

Tämä on tällä erää viimeinen jatkuvuudenhallintaa käsittelevä blogikirjoitus. Toivottavasti sarja herätti mielenkiintoa ensikertalaisissa ja tarjosi uusia ideoita kokeneemmille harjoitusten monipuolistamiseen, strategian kehittämiseen tai tunnistamaan uudenlaiset uhat.

Mukavaa loppuvuotta,
Aapo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.