Kannattaako jatkuvuudenhallinta?

Kannattaako jatkuvuudenhallinta?

Jatkuvuudenhallinta (Continuity Management) on mielestäni kenties yksi pienimmälle huomiolle jäävä toiminne pohjoismaisissa organisaatioissa. Meillä on geologisesti turvallinen sijainti, stabiili yhteiskunta, eivätkä konfliktit uhkaa liiketoimintaa. Jos uusia uhkia liiketoiminnalle ei tunnisteta, voi yritysjohto helposti päättää, ettei jatkuvuudenhallinnalle ole tarvetta, ja ohjaa organisaation resurssit muualle. Poikkeuksen muodostavat säädellyt toimialat, joilla on velvollisuus huolehtia järjestelmällisesti toteutetusta ja dokumentoidusta jatkuvuudenhallinnasta. Useimmiten jatkuvuudenhallinta mielletään kuitenkin vain IT-osaston tehtäväksi ja unohdetaan muut yrityksen toiminnot.

Tästä huolimatta jokainen liiketoimintaprosessi tai osasto tekee pääsääntöisesti omaa pienimuotoista tiedostettua tai tiedostamatonta jatkuvuudenhallintaa omalla alueellaan: hallitsee riskejä, luo varmistuksia prosessille ja tarvittavalle informaatiolle, kenties jopa varautuu tuotannon häiriöihin.

Uskon jokaisen organisaation hyötyvän jatkuvuudenhallinnasta. Kaiken ei tarvitse olla maailman luokkaa vaan oikean kokoista ja näköistä kullekin organisaatiolle. On tärkeää huolehtia jatkuvuudesta tietoisesti – läpi koko organisaation ja yhteisellä mallilla.
Avaan lyhyesti viisiosaisessa blogi-sarjassa jatkuvuudenhallintaa osin perinteisiä prosesseja seuraten, osin herätellen uusia näkökulmia.
Osa 1: Kuka vastaa organisaation jatkuvuudenhallinnasta?
Osa 2: Riskien tunnistaminen ja hallinta
Osa 3: Jatkuvuudenhallinta osana liiketoimintaprosesseja
Osa 4: Unohda suuret uhkakuvat ja astu ruohonjuuritasolle
Osa 5: Kuka sammutti valot?
Aurinkoista alkukesää,
Aapo
Tietoa kirjoittajasta
Aapo on työskennellyt jatkuvuudenhallinnan parissa vuodesta 2001 painopisteenä IT-jatkuvuudenhallinta. Projekteissa on ollut mukana pieniä, keskisuuria ja suuria organisaatioita niin Suomessa kuin ulkomailla. Suurimmat hankkeet ajoittuvat vuosille 2004-2010, jolloin Aapo kehitti jatkuvuudenhallinnan prosessia ja veti käyttöönottoprojektia yli kymmenen palvelinkeskuksen kokonaisuudelle. Hän on ollut jäsenenä useassa kriisinhallintatiimissä. Oppia Aapo on hakenut DRI Internationalin järjestämän koulutuksen lisäksi World Conference on Disaster Management- sekä DRJ Fall World -konferensseista. Parasta oppia on kuitenkin ollut käytännön työ asiakkaiden kanssa, harjoitusten valmistelu sekä niiden läpivienti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.