Minimum Viable Product ja palveluiden ostaminen

Minimum Viable Product ja palveluiden ostaminen

Minimum viable productin (MVP) käsite on tuttu tuotekehityksestä. Ajatuksena on tehdä nopeasti ensimmäinen versio mahdollisimman yksinkertaisella ja silti toimivalla kokoonpanolla, ja testata se pienellä yleisöllä. Palautteen perusteella tuotetta lähdetään jatkokehittämään ja parantamaan. Näin saadaan todennäköisemmin tyytyväisiä asiakkaita, eikä päädytä vahingossa suunnittelemaan valmiiksi asti tuotetta, jota kukaan ei halua ostaa.

Tämä toimii myös asiantuntijapalveluita hankittaessa. Jokainen, joka on ollut toteuttamassa muutosprojekteja tietää jonkin tapauksen, joka toimii varoittavana esimerkkinä. Sitoutuminen suureen ja pitkäkestoiseen projektiin voi olla sokkona toimimista. Projektin aikana tehdään suunnittelemattomia muutos- ja korjaustöitä, jotka ovat paitsi hintavia, myös viivästyttävät projektin valmistumista. Lopulta voidaan vielä joutua toteamaan, ettei toteutus lopulta edes vastaa alkuperäiseen tarpeeseen, tuloksena käyttökelvoton ympäristö ja tyytymätön asiakas.

Entäpä jos, sen sijaan että tehdään yksi iso järkälesopimus kerralla, myös palveluiden ostot tehtäisiin pienemmissä osissa. Agile-periaatetta seuraava, läpinäkyvä ja sprintteinä toteutettava ostoprojekti on kevyt ja ketterä. Korjaus- ja muutostyöt tapahtuvat nopeasti ja edullisesti kun ei päädytä tekemään turhaa työtä. Näin pienennetään myös riskiä, että käyttöönottovaiheessa huomattaisiin, että alkuperäiset suunnitelmat eivät olekaan todellisuudessa käyttökelpoisia.

Luultavasti myös asiakkaan ostokynnys on pienempi, kun kerralla ei tarvitse ostaa koko valtavaa (ja kallista) kokonaisuutta, vaan alkuun sitoudutaan vain ensimmäiseen vaiheeseen. Kun se on toteutettu, on jatko täysin asiakkaan omissa käsissä – ja jos projektin ensimmäinen vaihe oli menestys, voi jatkoakin tilata luottavaisin mielin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.